Yhden miehen laulukone ja hyvin toimiva masiina – Erik Leuthäuser ja Kaisa’s Machine Tenhossa

IMG_2708

Sunnuntaina saatiin nauttia tämän vuoden viimeiset SunJazzit Tenhossa. Illan aloitti Erik Leuthäuser, saksalainen laulaja, joka yhdistää laulun elektroniikan käyttöön ja lopputuloksen on musiikkikonsepti, joka sukkuloi sujuvasti jossain jazzin, popin, beatboxauksen ja accapellan välimaastossa. Setti oli mielenkiintoinen yhdistelmä jazzstandardeja (mm. Duke Ellingtonin Solitude), Burt Baccarahia ja Erikin omia sävellyksiä. Yhteen hänen omista sävellyksistä liittyi hauska tarina: hän oli saanut postikortin entiseltä opettajaltaan ja Erik käytti kortin tekstin laulunsa sanoiksi. Toinen tarina liittyi Charlie Parkerin ‘Confirmation’ – kappaleeseen, johon Erik oli tehnyt vokalisaation ollessaan vielä koulussa. Sanat kertovat siitä, kuinka hän paljon mielummin kuin valmistautuu kokeeseen laulaisi vain jazzia. Erik Leuthäuserin setti oli erittäin hyväntuulinen ja hän käyttää todella taidokkaasti eletroniikan luomia mahdollisuuksia luodesssaan hienon täysin lauluun ja ihmisääneen perustuvan kokonaisuuden.

Erik Leithäuser Spotifyssä

Erik Leuthäuser

Erik Leithäuser – laulu, elektroniikka

 

Kaisa's Machine

Kuva: Jari Flinck

Illan toisena esiintyjänä kuultiin newyorkilaistuneen Kaisa Mäensivun luotsaamaa kvartettia Kaisa’s Machinea. Keikka oli samalla heidän debyyttialbumin In the Key of K (Eclipse Music) levynjulkkarikeikka. Bändi soittaa hyvin svengaavaa newyorkista vaikutteita saanutta postbop-jazzia.

Tenhossa kuultiin todella hienoa tulkintaa nuoremman polven soittajilta. Kaisan soitto on todella eläväistä ja hänellä on vahva oma ilmaisutapa. Maxin foni soi, niinkuin aina, erittäin herkullisesti ja Mikaelin pianon soitto on todella ilmeikästä. Tuuraava rumpali Pynssi soitti hieman “virkamiesmäisesti” ja ujosti, mutta lopussa kuultiin häneltäkin loistava soolo. Sävellyksiin olisin ehkä kaivannut vielä hivenen lisää rohkeutta, mutta todella vahva ja ehjä kokonaisuus illan aikana kuultiin. Itselleni jäi mieleen erityisesti varsinaisen setin toiseksi viimeinen biisi How many times. Keikan aikana aika ja paikka menettivät merkityksensä ja bändi johdatti ainakin minut tunnelmissa suurkaupungin syksyisille sivukujille johonkin pieneen ja intiimiin jazz-klubiin. Kaiken kaikkiaan Masiina kulkee todella hyvin. Lisää tätä, kiitos!

Viimeistään nyt debyyttilevyn ilmestyttyä Kaisa’s Machine on lunastanut paikkansa suomi-jazzin tähtitaivaalla.

In the Key of K -levy löytyy myös Spotifystä

Kaisa’s Machine

Kaisa Mäensivu – basso
Max Zenger – saksofoni
Mikael Myrskog – piano
Ville Pynssi – rummut

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s